B-piirin lionien wappuviikko đ sai iloisen alun piirijuhlassa lauantaina 26.4. Juhlijoita oli yli 40 lionia, ja tunnelmaa kohottivat Aalto-yliopiston ruotsinkielisen osakunnan legendaarinen opiskelijahenki sekĂ€ show-orkesteri Humpsvakar â kaikki ainekset unohtumattomaan Lions-iltaan!

đ Railakasta opiskelijameininkiĂ€ TĂ€ffĂ€llĂ€
Juhlapaikkana toimi Aalto-yliopiston ruotsinkielisen ylioppilaskunnan eli Teknologföreningenin perinteikĂ€s juhlatila TĂ€ffĂ€ OtaniemessĂ€. TĂ€ffĂ€ ei ole vain talo â se on yli 150-vuotiaan opiskelijakulttuurin ytimessĂ€ elĂ€vĂ€ ja hengittĂ€vĂ€ yhteisö, jossa moni on nuorena kĂ€ynyt diskossa tai opiskelijajuhlissa. Arkkitehtuurisesti erikoinen rakennus tunnetaan pyöreĂ€stĂ€ muotonsa ja siitĂ€, ettĂ€ se on yksi Suomen vanhimmista edelleen aktiivisista opiskelijajĂ€rjestöistĂ€.
Ilta alkoi tutustumiskierroksella TĂ€ffĂ€n tiloihin, joissa historia ja opiskelijalegendat kohtaavat modernin juhlahengen. TĂ€mĂ€n jĂ€lkeen juhlat polkaistiin virallisesti kĂ€yntiin kuohuviinillĂ€ ja yhteislaululla “HyvĂ€t ystĂ€vĂ€t”.

đ„ Laulua, yhteishenkeĂ€ ja Humpsvakarin yllĂ€tysveto
Illan aikana lionit sukelsivat suoraan opiskelijajuhlien ytimeen, kun ohjelmassa esiteltiin suomalaista juomalaulukulttuuria vuosikymmenten varrelta â eikĂ€ vain teorian tasolla!
Matka alkoi 1990-luvun vaihteen snapsilaulukulttuurista ja Eino Leinon klassisesta juomalaulusta, jonka tulkitsivat vaikuttavasti Ari ja Eero Torpo â runodialogina ja yhteislauluna. Tunnelma lĂ€mpeni nopeasti, ja laulua harjoiteltiin vanhempien tieteenharjoittajien ohjauksella useaan kertaan.

Seuraavaksi emeritus-lukkari Eero Torpo avasi nykyisen Otaniemen lauluperinteen saloja. HĂ€n ei tyytynyt pelkkÀÀn kertomiseen â myös harjoiteltiin kĂ€ytĂ€nnössĂ€ ja perinpohjaisesti. Lionit saivat nopean mutta tehokkaan perehdytyksen laulunjohtamiseen tĂ€mĂ€n pĂ€ivĂ€n teekkarityyliin! Eero oli nostanut tĂ€llĂ€ kertaa juttujensa tasoa ihan vain meidĂ€n iloksi đ.

Lopuksi juuri valittu uusi piirikuvernöörimme Marsa BĂ€ck johdatti meidĂ€t aikamatkalle 1940-luvulta 1970-luvulle asti, kertoen omakohtaisia tarinoita aikansa opiskelijalaulukulttuurista. Illan kruunasi yhteislaulu Marsan itse opiskeluaikoinaan ystĂ€vĂ€nsĂ€ kanssa sĂ€veltĂ€mĂ€stĂ€ juomalaulusta â ja kyllĂ€, Ratiritiralla-laulun sĂ€vel muistettiin ja sanat olivat laululĂ€ystĂ€kkeessĂ€!

Jokaista laulua sĂ€esti iloinen nauru ja kilistelyi. Lions-henki ja opiskelijailo löysivĂ€t selvĂ€sti yhteisen sĂ€velen â ja se soi komeasti TĂ€ffĂ€n holveissa.
Yksi illan ehdottomista kohokohdista oli ruotsinkielisten teekkareiden oma show-orkesteri Humpsvakar, joka teki yllĂ€tysvierailun keskelle juhlaa. HeidĂ€n mukaansatempaava esityksensĂ€ sisĂ€lsi kaikki teekkarihengen elementit â energistĂ€ soittoa, laulua, huumoria ja tietenkin ikoninen hirvi. Esitys sai yleisön nauramaan, taputtamaan ja laulamaan mukana. Vain Bara Bara Bastu jĂ€i soittamatta. Vi tackar och bockar.

Piirikuvernööri muisti palkita klubeja ja lioneita juhlahumussa

Vuoden klubi: Lions Club Tapiola

Hissipalkinto: Stamina (eniten kasvanut klubi)

KansainvÀlisyyspalkinto: Lions Club Northwind (maahansaapuneiden tukemisesta)

Lions liiton kahden tĂ€hden ansiomitali: Mika Wenell, Lions Club Tapiola (đ€)
đ Jatkot? NiistĂ€ ei puhuta…
Juhlien virallinen osuus pÀÀttyi hymyihin ja halauksiin, mutta ilta ei loppunut siihen. Jatkot suuntautuivat mystiseen paikkaan NiemessÀ.
Sen verran voimme avautua, ettĂ€ jatkoilla nĂ€htiin legendaarisen hieno esitys “Poika Saunoo” ja opiskelijavahvistustemme rappaamana “Bara Bara Bastu”.
Mutta, kuten todettiin: “MitĂ€ tapahtuu NiemessĂ€, se Niemeen jÀÀköön.”
