Hymypatsaita rehdeille ja luotettaville tovereille

Lionit rahoittavat joka vuosi hymypatsaiden jakamista reippaille ja iloisille koululaisille kevätjuhlissa. Hymypatsas annetaan tunnustuksena ja kannustuksena reilusta ja ystävällisestä toiminnasta kouluissa. Hymypatsas ei ole Lions klubien oma aktiviteetti, vaan lionsit vain rahoittavat ja tukevat niiden jakamista. Hymypatsaat

Hymypatsaita jaettu vuodesta 1954

(Opinkirjo)

Hymypatsaat saivat alkunsa Opintorahastoyhdistyksen tuki ry:n ja siinä toimivan Pentti K. Vilppulan ajatuksesta käyttää hymyilevän lapsen kasvoja varainkeruussa. Idean pohjalta kuvanveistäjä Heikki Nieminen teki vuonna 1953 hymypoika veistoksen. Opettajain lehden päätoimittaja Antti Henttonen ideoi “Hyvän toveruuden kilvan”, jossa koululuokan oppilaat kilpailivat, kuka on ystävällisin, rehdein ja hymyilevin. Kilpailun palkintona oli hymypoikapatsas.

“Hän on rehti ja luotettava toveri”
“Hän haluaa säilyttää terveet ja raittiit elämäntavat ajatuksissa, sanoissa ja teoissa”

Kilpailun ensimmäiset viralliset kriteerit

Hymytyttö -patsas syntyi vuonna 1955 Heikin veistämänä. Iloisesta syntymästä ilmoitettiin lehden päätoimittajalle alla olevalla viestillä.

Pentti K. Vilppula ilmoitti lehden päätoimittajalle isloisesta syntymästä:

“Arv. Hym. Yst. Päätoimittaja. Mieluisa velvollisuuteni on pyytää Teitä jälleen kummiksi. Nyt on tullut tyttö.”

Alkuvuosina veistoksen sukupuolella ei ollut merkitystä. Niitä jaettiin sukupuoleen katsomatta sen mukaan, mitä varastossa sattui olemaan. Myöhemmin veistoksia alettiin tekemään ja jakamaan niiden saajien sukupuolen perusteella.

Hymy-palkittuja 1950-luvulta. (Opinkirjo)

Valmistetaan käsityönä Porvoossa

Heikki Nieminen, Hymypoika-patsas, 1953.

Hymypatsaat tehdään käsityönä. Ernesto Magi teki patsaita 1980 -luvulle asti, jonka jälkeen jatkajaksi tuli Reeta Kauranen, jonka työpaja on Porvoossa. Veistoksia tehdään yksilötöinä noin 7000 kappaletta vuodessa. Valamiseen menee aikaa noin 15 minuuttia ja kuivumiseen kolmesta viiteen päivään. Tämän jälkeen ne hiotaan rakkaudella sileiksi ja sivellään steariinilla.

Patsaiden ulkonäkö on muuttunut hiukan vuosikymmenten aikana. Aluksi patsaat olivat suurempia ja onttoja. 1980 -luvulla kasvot olivat nykyisiä kapeampia.

Veistoksia välittää Kehittämiskeskus Opinkirjo, joka on Hyvän Toveruuden Kilpaan ja Hymypoika- ja Hymytyttö -sanamerkkeihin ja -veistoksiin liittyvien tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien haltija.

Radikaali idea 1950 -luvulla

Alusta alkaen hymypatsas kilpailun idea on ollut radikaali ja lasten sosiaalisia taitoja kasvattava. Kilpailussa lapset valitsevat itse voittajat salaisella lippuäänestyksellä. Opettajat eivät pääse vaikuttamaan tulokseen vaikka valinta menisikin heidän mielestään väärin. Patsaita ei saada hyvästä koulumenestyksestä.

Valintatapa on myös saanut kritiikkiä, kun esimerkiksi luokan kiusaaja tai suosikki on valittu tai opettajan on jopa kerrottu muuttaneen äänestystulosta sääntöjen vastaisesti.

Patsaita on jaettu kaikkiaan yli 400 000 kappaletta. Se on saavuttanut instituutionaalisen aseman suomalaisten muistoissa ja on perinteinen tapahtuma useimmissa kevätjuhlissa.

Lue lisää